Yksi Helsingin maamerkeistä, jäänmurtaja Urho, lähti tällä viikolla töihin Perämerelle. Pääsin käymään Urholla pariin otteeseen viime keväänä, ja Urholla työskentelevä Patrik on kertonut paljon mielenkiintoisia juttuja murtajahommista. Joten jos vierailu jäänmurtajalla kiinnostaa, stig ombord!

2022-01-01_08-45-24
Urhon talvikauden kuudes asiakas palveltavana vuoden ensimmäisenä päivänä 2022. Kuva: Patrik Barck

Miksi jäänmurtajia tarvitaan?

Urhon päällikkö Patrik otti yllä olevan kuvan eilen Hailuodon tienoilla. Kuusi kuukautta sitten seisoimme Patrikin kanssa hiekkarannalla Hailuodossa. Meri oli helleputken lämmittämä ja aurinko helotti pilvettömältä taivaalta. ”Tässä saattaa olla talvella pahimmillaan 20 metriä korkeat ahtojäät”, Patrik selosti ja osoitti ympärilleen. Heinäkuussa ajatus tuntui hyvin kaukaiselta, mutta fakta on, että Suomessa monet satamat olisivat kuukausia kiinni joka talvi, jos jäänmurtajia ei olisi.

Urho
Jäänmurtaja Urho parkissa Kemin edustalla kevättalvella 2021. Jäänmurron ohessa miehistö käy toisinaan esimerkiksi mittaamassa jään paksuutta. Kuva: Patrik Barck

Kuvittelin ennen, että jäänmurtaja lähinnä ajelee pitkin merta ja tekee sinne kulkureittejä laivoja varten. Käytännössä iso osa työstä on kuitenkin laivojen hinaamista satamaan ja sieltä pois sekä jäihin juuttuneiden alusten auttamista. Esimerkiksi viime kevättalvella Urho teki 50 päivän aikana 184 avustusta, joista 50 oli hinauksia. Nykyiset laivat ovat niin ympäristöystävällisiä, että harvassa riittää tehoja jään keskellä etenemiseen. Kun alus on jumissa, Urho ja kumppanit säntäävät apuun, jotta laiva saadaan irti ja autettua satamaan tai satamasta pois.

Suomen ja Ruotsin murtajat tekevät yhteistyötä Perämerellä. Vuodenvaihteessa 2022 Urho oli kilpilaivana, jolloin sieltä pidetään yhteyttä luotseihin ja koordinoidaan murtajien sijoittelua mahdollisimman järkeväksi.

URHO
Urho on valmistettu 1974 ja luovutettu tilaajalle 1975.

Vahva jäänmurtaja Urho

Vahvojen jäänmurtajien sarjaan kuuluva Urho on jo tukevassa keski-iässä, sillä se on valmistunut vuonna 1974. Samaa jykevää 70-luvun Wärtsilän tuotantoa edustavat Urhon veli Sisu sekä ruotsalaiset sisarukset Atle, Frej ja Ymer. Kaikki rakennettiin Suomen ja Ruotsin merenkulkulaitosten yhteistyönä, ja tavoitteena oli nimenomaan Perämeren auki pitäminen ympäri vuoden. Suomen muut murtajat ovat 1950-luvulla rakennettu Voima, 1980-lukulaiset Otso ja Kontio, 1990-luvun Fennica ja Nordica (joiden asemapaikka on Kotkassa) sekä 2016 valmistunut Polaris.

Menneiden vuosikymmenten henki on läsnä Urhossa edelleen, vaikka alusta onkin uudistettu ajan saatossa. Rappusten vieressä seinällä roikkuu kuva presidentti Urho Kekkosesta, jonka mukaan laiva on nimetty. Urho onkin varusteltu korkean tason edustustehtäviä varten, joissa se on palvellut jo kesän 1975 ETYK-kokouksesta alkaen. Tuolloin siihen tutustui mm. USA:n presidentti Gerald Ford. Urho on käynyt edustustehtävissä ulkomaillakin, esimerkiksi Lontoossa.

URHO hytti
Presidentin sviitti. Sisustus on täydellisen trendikäs. Se on säilytetty alkuperäisessä 70-luvun asussa.

Presidentin sviitistä konehuoneeseen

Urhon keulassa sijaitsee presidentin edustustila. Pitkän pöydän ääressä on kestitty arvovieraita ja seiniä koristavat taideteokset, kuten Eila Hiltusen laivan runkoteräksestä hitsaama Ahtojäät. Vielä parikymmentä vuotta sitten Urhon kapteeni nautti ateriansa näissä tiloissa, mutta aika on ajanut moisen ohi, ja nykyään kaikki aterioivat ruokalassa. Laivassa on myös kuntosali, uima-allas ja hienoksi remontoitu sauna, joka jostain syystä on tanskalaisten rakentama!

URHO satama
Urhon kotipesä on Ulkoministeriön edustalla Katajanokalla. Edessä Voima ja vierellä Sisu.
URHO komentosilta
Urhossa on edelleen myös ruori, vaikka pääasiassa laivaa ohjataan komentosillan oikeasta siivestä, josta näkee joka suuntaan. Jäänmurtajilla mennään niin lähelle muita laivoja, että näkymän on paras olla hyvä.
URHO screens
Ruuduilta seurataan mm. laivojen liikkeitä ja jäätilannetta. Ruutu vasemmalla ylhäällä näyttää Perämeren reaaliaikaisen tilanteen. Harmaalla kuvattu jäämassa on painunut Suomen rannikolle, joten laivaliikenne on ohjattu Ruotsin puolelle. Murtajat auttavat Suomen satamiin haluavia jäämassojen läpi.

”Toisin kuin voisi kuvitella, ankara pakkastalvi on monesti helpompi kuin lauha talvi. Lauhalla säällä jäät liikkuvat paljon, ja se tietää meille lisähommia”, sanoo Patrik.

Urho
Asiakas odottelee auttajaa. Jäänmurtajan pitää olla ketterä, koska sillä mennään hyvin lähelle toista laivaa. Joskus laivan irrottaminen riittää, ja alus pääsee jatkamaan murtajan tekemää ränniä pitkin. Kuva: Patrik Barck
Urho
Tätä laivaa valmistellaan hinaukseen. Sen keula tulee Urhon takahaarukkaan ja hinauskaapelit kiinnitetään pollareihin. Kun molemmat laivat käyttävät potkureitaan, matka taittuu jäiden läpi. Kuva: Patrik Barck
URHO moottori
Jäänmurtaja Urhon konehuoneessa riittää pyttyjä. Murtajan tehot saadaan pääosin viidestä Wärtsilän dieselmoottorista.

Millä 20 metrin jäistä mennään läpi?

”Entä jos jää vaan on liian paksua?”, tivaan.
”Suomessa ei ole sellaista jäätä, johon nämä jäisivät jumiin”, Patrik vakuuttaa.

Miten se on mahdollista? Urhossa ja Sisussa on keulan molemmin puolin isot vesitankit, jotka on yhdistetty toisiinsa noin metrin paksuisella putkella (ks. kuva alla).

URHO PUTKI

Kun jäätä on paljon, vettä voidaan pumpata säiliöstä toiseen vinhaa vauhtia, jolloin murtaja alkaa kallistella puolelta toiselle. Urho pystyy pumppaamaan yli 600 kuutiometriä vettä alle minuutissa ja saavuttaa 13 asteen kallistuksen. Keinuva liike hajottaa jään. Murtaja siis kaivaa jäähän itselleen kolon, jota pitkin se pääsee hitaasti mutta varmasti etenemään.

URHO keula
Jäänmurtajan keula sisäpuolelta. Teräs on 3,6 sentin paksuista.

Siksi Urho ja Sisu ovat parhaimmillaan sydäntalven hyisissä pakkasissa. Mikään ekoteko niillä ajelu ei ole, sillä käyttövoimana on diesel. Normaalina talvipäivänä kulutus voi olla 30 – 40 000 litraa, raskaina päivinä tuplasti. Mutta jos autoiluvertauksin puhuu, voisin kuvitella, että siinä vaiheessa, kun Tesla on hyytynyt hankeen ja kylmä tunkeutuu luihin ja ytimiin, Team Ahman saapuminen diesel-Mersulla todennäköisesti ilahduttaa.

Ekologisuus on toki otettu huomioon jäänmurrossakin: uusimman jäänmurtaja Polariksen käyttövoima on nesteytettyä maakaasua.

URHO kansi
Maisemia ihailemassa. Urhon yläkannelta Katajanokalta näkyy Helsingin upea siluetti.

Jäänmurtaja Urho talvella 2022

Tällä hetkellä Urho porhaltaa Oulun suunnalla. Aluksessa on 21 hengen miehistö ja töitä tehdään vähintään 12 tuntia päivässä. Työrupeama kestää aina 20 päivää, minkä jälkeen on 10 päivän vapaa. Ensimmäiset murtajat lähtevät töihin marras-joulukuussa ja viimeinenkin palaa toukokuun lopussa. Rankan kevään jälkeen on vastapainoksi pitkä kesäloma. Syksyllä laivaa huolletaan, jotta se on valmiina auttamaan taas, kun meri alkaa jäätyä.

”Suomi on melkein kuin saari. Suunnilleen kaikki tulee tänne laivoilla – polttoaine, rauta, kemikaalit ja banaanit. Tämä on kansantaloudellisesti merkittävää työtä, kun pidetään Oy Suomi Ab pyörimässä”, Patrik sanoo.

Urho
Päällikkö on pannut paatin parkkiin ja käynyt hiihtolenkillä. Vaikka työ on vaativaa ja raskastakin, ainakin sitä voi tehdä maisemakonttorissa.

Seuraa Urhoa Instassa. Patrik ja hänen kollegansa perustivat Urholle instagram-tilin @icebreaker_urho josta voi seurata Urhon arkea.

YLE Elävä arkisto: Jäänmurtaja Urho vesille