Nizzan ihanuus ei jätä rauhaan. 

Orvokki laittoi alkuviikosta meiliä ja yllä olevan ravintolan linkin. Juuri tuolla terassilla he olivat Miss Heinämaan kanssa piipahtaneet viinilasillisella Ezen-päivänään.

Orvokki: Tänne Chateau Ezaan siis mennään syömään ensi vuonna 🙂

Onko parempaa tapaa virkistää työmatkalaisen päivää? Vastasin heti.

Laura: Kyllä! Terkut aurinkoisesta Pietarsaaresta! 

Miss Heinämaatakaan ei tarvinnut juuri houkutella keskusteluun.

MH: Voi taivas tota maisemaa!! Mie haluun sitten sen kulmapöydän, jota ihailin. 🙂 Voisin muuten lähteä vaikka heti takaisin. Ihan vaan tiedoksi…

Parin tunnin kuluttua viestittely jatkui:

L: Sama! Istun nyt hiekkakasassa Pännäisten asema”laiturilla” ja odotan tunnin myöhässä olevaa junaa vain päästäkseni kököttämään koneen ääreen viideksi tunniksi. Argh.

O: Kyllä! Hyvä loma kyllä oli kaikin puolin, koska edelleen on vähän irrallinen olo tästä työelämästä. Siis teen koko ajan normaalisti töitä, mutta en ole henkisesti ihan kokonaan täällä.  Lycka till sinne hiekkakasaan… 😉

L: No nyt pääsin jo junaan. Ja ei kun hommiin…  Ensi keväänä niin mennään tonne syömään. Millä mä maltan odottaa??

MH: Pitäisköhän jo piipahtaa vaik pitkä viikonloppu syksyllä…

L: Mietin samaa. Jos alettais kyttää niitä lentoja… Esim lokakuussa ois varmaan vielä kivat ilmat ja kaikki vähän edullisempaa? Kirjoitin muuten niin positiivisen arvion kämpästä TripAdvisoriin, että sietäisivät antaa alea! 🙂

MH: Joo, halvat lennot ja kämpästä alennus!! Näillä mennään!

L: Ihanaa! Isketään Norskin syystarjouksiin sit samantien 😀

O: Jesjesjesjes!!!!!

Että tiedoksi Annikille myös, pidä kesämekot lähtövalmiina!

Onneksi Nizzan lämpötilat ovat jo hyvää vauhtia rantautumassa Suomeenkin. Ezen Michelin-elämyksiä odotellessa käymme haikailemassa ranskalaiskeittön perään ainakin Helsingin Pastiksessa ja Jyväskylän Figaron wine bistrossa. Mums.