Parhaat palat Berliiniä ensikertalaisten neljän päivän matkalta, bitte!
Translation: best bits of our first trip to Berlin. Rent a bike!


Pyöräillen matka taittuu 

Ekana aamuna marssimme Alexanderplatzin Fat Tire -vuokraamoon hankkimaan menopelit, ja pian olimmekin jo Prenzlauer Bergissä aamupalalla ja vähän myöhemmin Friedrichshainin Boxhagenerstrassella drinksuilla. Matka jatkui Treptowiin ja Spreen rannoille. Loppujen lopuksi palautimme pyörät vasta kolmen päivän päästä, viimeisenä tekonamme ennen lentokentälle lähtöä. Fillarointi oli verraton tapa nähdä kaupunkia! Kolmen päivän vuokra 30 euroa per nenä.


Historia, nykypäivä ja kaikki siinä välissä
Ekana päivänä ehdimme pyörinemme Heimat-museumin DDR-valokuvanäyttelystä Treptowin neuvostosotilaiden muistomerkille ja hylättyyn Spreepark-huvipuistoon – tai ainakin sen aidan välistä kuikuilemaan. (Kaksi jälkimmäistä sijaitsevat näppärästi lähellä toisiaan, ja paluumatka Mitteen joenvartta pitkin oli tosi kaunis. Se sisälsi myös tankkaustauon originellissa White Trash Fast Foodissa.) Natsiaikainen Tempelhofin lentokenttä on nykyään puistoa, ja tyynenäkin päivänä vastatuulta oli kiitoradalla sen verran, että fillaroinnin päätteeksi oli kiva vilvoitella puiden katveessa alueen baarin löhötuoleilla. Oikeastaan ainoa pettymys oli Juutalaismuseo. London Imperial War Museumin holokaustikerros oli niin vaikuttava, että juutalaisuuden historia tuntui sen jälkeen hieman pliisulta. Mutta mitäpä sitä museoissa, kun kaupunki on historiaa pullollaan!








Iltapäiväaamupalat ja muut herkut
”Berliinissähän on parasta, että aamupalaa saa niin myöhään”, totesi ystäväni tänään. Näinhän se oli. Testasimme aamiaset Prentzlauer Bergin neukkubaari Gagarinissa (erityispisteet piparjuuritahnasta ja herkkurahkasta), Kreuzbergin hipahtavassa Bateau Ivressä (asiakaskunnasta päätellen tämä esitellään kaikissa hipsterioppaissa) sekä lehmusten alla rauhallisessa Strandbad Mittessä. Kaikki olivat erilaisia mutta homma toimi: runsaat annokset edulliseen hintaan. Tosin Kanniston levain-leipään rakastuneena olisin kaivannut vähän parempia patonkeja ja sämpylöitä. Mutta tarjolla oli ihanaa fiilistelyä kahvin, tuoreiden hedelmien ja muiden herkkujen äärellä auringossa – en valita. 

Iltaravintoloista suosikiksemme nousi monen kehuma vietnamilainen Si An Prenzlauer Bergissä. Mmm, tuoreita yrttejä ja liemiä, ja löytyipä Alanmiehelle kanansiipiäkin. Vaikka väitän, että teen itse Melker Anderssonin ohjeella parempia kesärullia ja nem-soosia. Ja miehen mielestä tamperelaisia Hookin wingsejä ei päihitä minkään maailmankolkan keittiö. Eli hyvää oli, mutta me taidamme olla varsin vaativainen yleisö – minä Melkerin lumoissa ja toinen Tapparan paidassa.



Jotta et olisi vain meidän kokemusten varassa, jaan Mondo-oppaassakin vaikuttavan paikallisen ystävämme Annen tuoreet vinkit ”koska Mondohan on jo monta vuotta vanha”:
  • ”Shiso-burger Auguststrassella Mittessä. Törkeen hyvät hampurilaiset.”
  • ”Dolores-niminen burritopaikka Alexanderplatzilla. Tosi suosittu.”
  • ”Il due Forni -niminen pizzeria, jota pitävät elähtäneet italialaiset punkkarit Schönhauser Alleella.” (Kävimme sisarpaikassa Il Casolaressa Kreuzbergissä, hienosti toimi! Tosin punkkareita ei näkynyt.)
  • ”Kimchi Princess, korealainen Kreuzbergissä.”
  • ”Ula, japanilainen Mittessä. Myös Sasaya on tosi hyvä.”



Tuhannet kiitokset Annelle, joka suositusten lisäksi järkkäsi meille takuupaikallisen Saksa – Brasilia-futiskatsomon siirtolapuutarhan pubissa. Jokaisesta Saksan maalista tuli ilmainen shotti, ja oli pakko panna stoppi jossakin välissä, kun Mannschaft heilutti verkkoa niin että brasseja kävi jo saksalaistenkin sääliksi! 

Kiitos myös Meri, Liinu, Ville, Heli, Pauli ja kaikki muut vinkkejä jakaneet. 

Mikä jäi kesken? 
Ihan kaikki, joten ensi kerralla (kyllä, pakko sinne on palata) jatkan kaupunginosien kartoittamista. Friedrichshainia ja Kreuzbergiä pitää tonkia lisää, ja Neukölln on kuulemma myös mukavaa seutua. Mitten shoppailukadut jäivät lähes välistä – tämä on paikattava. Seuraavaan vierailuun on pakko saada viikonloppu, jotta pääsen brunssille ja Mauerparkin kirpparille. Vähän jäi myös kaivelemaan, että emme uhmanneet kieltokylttejä ja käyneet Spreeparkissa tutkimusmatkalla… Kuulin lisäksi vanhasta rahtilaivasta, josta on tehty uimala! Ja jossain Friedrichshainissa on kiipelypuisto ja sitten on kattoterassibileitä ja vaikka mitä.  Taitaa tässä olla aineksia Euroopan New Yorkiksi.

Ja sokerina pohjalla – jotta tämä ei menisi silkaksi ihanuuksien listaamiseksi: 

Pahinta Berliinissä
Rankkarikisaan venyvän Argentiina-Hollanti-futismatsin sekä tyhjän viinimukin, viileän kesäsateen ja vessahädän hurmaava kombinaatio Fan meilella. Mutta tämä toki on vain minun mielipiteeni.