Yksi Helsingin maamerkeistä, jäänmurtaja Urho, lähti tällä viikolla töihin Perämerelle. Pääsin käymään Urholla pariin otteeseen viime keväänä, ja Urholla työskentelevä Patrik on kertonut paljon mielenkiintoisia juttuja murtajahommista. Joten jos vierailu jäänmurtajalla kiinnostaa, stig ombord!
Miksi jäänmurtajia tarvitaan?
Urhon päällikkö Patrik otti yllä olevan kuvan eilen Hailuodon tienoilla. Kuusi kuukautta sitten seisoimme Patrikin kanssa hiekkarannalla Hailuodossa. Meri oli helleputken lämmittämä ja aurinko helotti pilvettömältä taivaalta. ”Tässä saattaa olla talvella pahimmillaan 20 metriä korkeat ahtojäät”, Patrik selosti ja osoitti ympärilleen. Heinäkuussa ajatus tuntui hyvin kaukaiselta, mutta fakta on, että Suomessa monet satamat olisivat kuukausia kiinni joka talvi, jos jäänmurtajia ei olisi.
Kuvittelin ennen, että jäänmurtaja lähinnä ajelee pitkin merta ja tekee sinne kulkureittejä laivoja varten. Käytännössä iso osa työstä on kuitenkin laivojen hinaamista satamaan ja sieltä pois sekä jäihin juuttuneiden alusten auttamista. Esimerkiksi viime kevättalvella Urho teki 50 päivän aikana 184 avustusta, joista 50 oli hinauksia. Nykyiset laivat ovat niin ympäristöystävällisiä, että harvassa riittää tehoja jään keskellä etenemiseen. Kun alus on jumissa, Urho ja kumppanit säntäävät apuun, jotta laiva saadaan irti ja autettua satamaan tai satamasta pois.
Suomen ja Ruotsin murtajat tekevät yhteistyötä Perämerellä. Vuodenvaihteessa 2022 Urho oli kilpilaivana, jolloin sieltä pidetään yhteyttä luotseihin ja koordinoidaan murtajien sijoittelua mahdollisimman järkeväksi.
Vahva jäänmurtaja Urho
Vahvojen jäänmurtajien sarjaan kuuluva Urho on jo tukevassa keski-iässä, sillä se on valmistunut vuonna 1974. Samaa jykevää 70-luvun Wärtsilän tuotantoa edustavat Urhon veli Sisu sekä ruotsalaiset sisarukset Atle, Frej ja Ymer. Kaikki rakennettiin Suomen ja Ruotsin merenkulkulaitosten yhteistyönä, ja tavoitteena oli nimenomaan Perämeren auki pitäminen ympäri vuoden. Suomen muut murtajat ovat 1950-luvulla rakennettu Voima, 1980-lukulaiset Otso ja Kontio, 1990-luvun Fennica ja Nordica (joiden asemapaikka on Kotkassa) sekä 2016 valmistunut Polaris.
Menneiden vuosikymmenten henki on läsnä Urhossa edelleen, vaikka alusta onkin uudistettu ajan saatossa. Rappusten vieressä seinällä roikkuu kuva presidentti Urho Kekkosesta, jonka mukaan laiva on nimetty. Urho onkin varusteltu korkean tason edustustehtäviä varten, joissa se on palvellut jo kesän 1975 ETYK-kokouksesta alkaen. Tuolloin siihen tutustui mm. USA:n presidentti Gerald Ford. Urho on käynyt edustustehtävissä ulkomaillakin, esimerkiksi Lontoossa.
Presidentin sviitistä konehuoneeseen
Urhon keulassa sijaitsee presidentin edustustila. Pitkän pöydän ääressä on kestitty arvovieraita ja seiniä koristavat taideteokset, kuten Eila Hiltusen laivan runkoteräksestä hitsaama Ahtojäät. Vielä parikymmentä vuotta sitten Urhon kapteeni nautti ateriansa näissä tiloissa, mutta aika on ajanut moisen ohi, ja nykyään kaikki aterioivat ruokalassa. Laivassa on myös kuntosali, uima-allas ja hienoksi remontoitu sauna, joka jostain syystä on tanskalaisten rakentama!
”Toisin kuin voisi kuvitella, ankara pakkastalvi on monesti helpompi kuin lauha talvi. Lauhalla säällä jäät liikkuvat paljon, ja se tietää meille lisähommia”, sanoo Patrik.
Millä 20 metrin jäistä mennään läpi?
”Entä jos jää vaan on liian paksua?”, tivaan.
”Suomessa ei ole sellaista jäätä, johon nämä jäisivät jumiin”, Patrik vakuuttaa.
Miten se on mahdollista? Urhossa ja Sisussa on keulan molemmin puolin isot vesitankit, jotka on yhdistetty toisiinsa noin metrin paksuisella putkella (ks. kuva alla).
Kun jäätä on paljon, vettä voidaan pumpata säiliöstä toiseen vinhaa vauhtia, jolloin murtaja alkaa kallistella puolelta toiselle. Urho pystyy pumppaamaan yli 600 kuutiometriä vettä alle minuutissa ja saavuttaa 13 asteen kallistuksen. Keinuva liike hajottaa jään. Murtaja siis kaivaa jäähän itselleen kolon, jota pitkin se pääsee hitaasti mutta varmasti etenemään.
Siksi Urho ja Sisu ovat parhaimmillaan sydäntalven hyisissä pakkasissa. Mikään ekoteko niillä ajelu ei ole, sillä käyttövoimana on diesel. Normaalina talvipäivänä kulutus voi olla 30 – 40 000 litraa, raskaina päivinä tuplasti. Mutta jos autoiluvertauksin puhuu, voisin kuvitella, että siinä vaiheessa, kun Tesla on hyytynyt hankeen ja kylmä tunkeutuu luihin ja ytimiin, Team Ahman saapuminen diesel-Mersulla todennäköisesti ilahduttaa.
Ekologisuus on toki otettu huomioon jäänmurrossakin: uusimman jäänmurtaja Polariksen käyttövoima on nesteytettyä maakaasua.
Jäänmurtaja Urho talvella 2022
Tällä hetkellä Urho porhaltaa Oulun suunnalla. Aluksessa on 21 hengen miehistö ja töitä tehdään vähintään 12 tuntia päivässä. Työrupeama kestää aina 20 päivää, minkä jälkeen on 10 päivän vapaa. Ensimmäiset murtajat lähtevät töihin marras-joulukuussa ja viimeinenkin palaa toukokuun lopussa. Rankan kevään jälkeen on vastapainoksi pitkä kesäloma. Syksyllä laivaa huolletaan, jotta se on valmiina auttamaan taas, kun meri alkaa jäätyä.
”Suomi on melkein kuin saari. Suunnilleen kaikki tulee tänne laivoilla – polttoaine, rauta, kemikaalit ja banaanit. Tämä on kansantaloudellisesti merkittävää työtä, kun pidetään Oy Suomi Ab pyörimässä”, Patrik sanoo.
Seuraa Urhoa Instassa. Patrik ja hänen kollegansa perustivat Urholle instagram-tilin @icebreaker_urho josta voi seurata Urhon arkea.
YLE Elävä arkisto: Jäänmurtaja Urho vesille
Oltiin viime kesänä Kotkassa ja käytiin muun ohessa Merikeskus Vellamossa ja siellä tutustuimme höyryjäämurtaja Tarmoon, joka oli käytössä vuoteen 1970 saakka. Oli oikein kiinnostava käynti ja olisi kiinnostavaa joskus tutustua edelleen käytössä olevaan jäänmurtajaan. Voin hyvin kuvitella, että moni asia on modernisoidumpaa, vaikka paljon löytynee yhteistäkin.
Kiitos Mikko! Kävin kuukausi sitten Kotkassa, mutta harmi kyllä Tarmo oli suljettuna. Ensi kerralla siis! Voimahan on aika vanha jo, saa nähdä koska se siirtyy eläkepäiville.
Olipa kiva kurkistaa tällä tavalla Urhoon. Olen kerran, joskus valtavan kauan sitten käynyt Katajanokan rannassa Urhossa sisällä ja muistan, että monet asiat yllättivät silloinkin. Esimerkiksi juuri se, että suuri osa työtehtävistä onkin muiden laivojen hinaamista. Aila
Kiitos Aila! Ehkä noita monipuolisia tehtäviä olisi syytä tuoda viestinnässä esiin. 🙂
Merenkulku on kyllä mielenkiintoinen asia, todella vanha ja tärkeä keksintö! Olikohan se mahdollisesti niin, että suuri osa maailman jäänmurtajista olisi suomalaista tekoa?
Muistan kanssa jotakin tämäntyyppistä lukeneeni.
Kiitos! Tämä olikin todella mielenkiintoinen juttu. Esimerkiksi tuosta kallistelusta puolelta toiselle minulla ei ollut aavistustakaan. Sitä jäin kyllä miettimään, että mihin jäänmurtajalla tarvitaan presidentin sviittiä 🙂
Kiitos Pirkko! Taisi olla nuo presidentin sviitit kylmän sodan aikaisia juttuja kuten laivakin. 🙂 PItääkin oikein selvittää, oliko Kekkonen kertaakaan nimikkolaivassaan yötä.
Olipa hauska päästä kurkkaamaan jäänmurtajien maailmaan! Ne ovat vaikuttavan näköisiä satamassa seistessään, mutta tietysti vielä vaikuttavampia työn touhussa. Minäkään en tiennyt tuosta kallistelusta jään murtamiseksi.
Kiva päästä ”kurkistamaan” Urhoon tämän postauksen kautta 🙂 Mielenkiintoinen postaus!
Kiitos Eveliina1
Kiehtova postaus! Itse olen ilmoittanut jo pienenä ryhtyväni laivan kapteeniksi ja vaikkei minusta merenkulkijaa tullutkaan, niin aihe kiehtoo. Urholla on minulle vielä erityinen merkitys, satun olemaan syntynyt Urhon päivänä v. -74.
Mä halusin myös teini-iässä merikapteeniksi! Ja sun synttärithän on todellakin tuplasti Urho-teemalla. 🙂
Olipas mielenkiintoinen tarina merien Team Ahmasta 🙂 Jäänmurtajalla liikkuminen ja sen pelastustehtävien seuraaminen olisi kyllä itsestä huippuhieno kokemus!
Joo, ois kyllä tosi hienoa päästä mukaan seuraamaan työtä. Ehkä joskus! 🙂