”Katsotaan sitä Nykin matkaa tässä nyt lähiaikoina”, sovimme äidin, kummitätin ja serkun kanssa, kun viime viikonloppuna erosimme. Olimme Eeva-serkun kanssa kutsuneet äitit viikonlopuksi nauttimaan Helsingistä, ja tietenkin puheeksi tuli myös kummitädin viime kesänä kuusikymppislahjaksi saama Finnarin New York -lentoihin tarkoitettu lahjakortti.


Empire State of mind… I mean Building from Top of The Rock.
 


Early bird or angry bird…

Kuten kanssareissaajat tietävät, tykkään odottelun sijaan panna toimeksi. Maanantaina varmistin töistä syyskuulle viikon loman, tiistaina varasimme meille lennot (560 euroa per nenä!), keskiviikkona matkasta innostui myös Alanmies sekä  nuorempi veljeni Markus ja hänen tyttöystävänsä. Torstaina heillä oli myös lentoliput. Samalla mä oli tehnyt tehovertailua hotellien kesken ja todennut, että tyyristä on. 

Aiemmilla reissuilla olemme jakaneet kolmen tai neljän tytön kesken yhden hotellihuoneen, mutta aavistelin, että äiti tai kummitäti eivät mielellään jaa queen-kokoista sänkyä ja peittoa viikon ajan vain säästöjen vuoksi. Hyvässä hotellissa kahden hengen huoneet taas kustansivat alkaen 1800 euroa per viikko. Melko kallista. Kivempaa olisi sitä paitsi asua kaikki yhdessä, kuten paikalliset asunnoissaan.

Olen oppinut matkailufoorumeilta, että asunnon vuokraaminen Nykistä on melko riskaabelia arpapeliä.  Apajilla on vuokranantajia, joiden asuntojen kuvat on napattu netistä, ja pahimmassa tapauksessa matkalainen on pulittanut vuokran etukäteen ja joutunut paikan päällä toteamaan, että luvattua lukaalia ei ole olemassakaan. Onneksi nykyään on myös arviointipalveluja (esim. TripAdvisor julkaisee myös rental -arvioita) sekä vinkkisivuja, joiden avulla välttää mokat. Aloin huvikseni etsiä asuntoja, ja tosi kivoja löytyi mm. OneFineStay – ja vrbo.com -palveluista. Jälkimmäinen on eräs niistä, jonka kanssa on oltava tarkkana. Laatu olikin kirjavaa kuin Times Squaren valaistus, mutta se johdatti mut monien firmojenkin sivuille.

West vs. East

Viime reissun päätteeksi puhuimme Orvokin ja Miss Heinämaan kanssa, että ensi kerralla pitää tukikohta ottaa SoHosta itään. East Village ja Lower East Side kun tuppasivat aina jäämään liian vähälle huomiolle. Hyvä sijainti on muutenkin ehdoton vaatimus, ja se tarkoittaa putiikkeja, puistoja ja punatiilisiä muratin peittämiä julkisivuja – ei Midtownin liikenne-, turisti- ja teatterikaaosta.

My kind of hoods!


Kuinka ollakaan, löysin neljän asunnon East Village Apartmentsin, jossa oli vapaana 7 – 8 hengen penthouse. Ihan alkoi hengästyttää, kun selasin nuo kuvat. 1800-luvulla rakennettu townhouse, not bad! Näin jo itseni hakemassa uunituoreita bageleita aamupalaksi tai rentoutumassa patiolla sen jälkeen, kun olen talsinut jalkani kipeiksi kaupungilla…

In September, I’ll be off to New York in unusual company: my relatives! My mom, godmother, cousin, Alanmies and my younger brother with his girlfriend. Four hotel rooms – or one apartment?
 
Furnished terrace garden
 The cost for one person would be at least 1000 euroa for a hotel room, and about 750 euros for a good quality apartment with a patio. Do I need to say more? 
 
Kitchen & dining with terrace view
 
The master bedroom. The one, who does the booking, can choose first, right? Read more about the penthouse on East Village Apartment homepage.
 
Master bedroom suite with queen bed



…joten piti pitää pää kylmänä ja tsekata aika monet arviot, ennen kuin uskalsin luottaa tuon asunnon olemassaoloon. Guardian-lehti on kuitenkin valinnut tuon huoneiston ”10 best holiday apartments outside Europe” -listaukseensa. Kai se on uskottava, että sieltä jotain löytyy.

Sijainti East Villagessa on kutakuinkin täydellinen, ja hinta koko asunnosta viikoksi on loppusiivouksineen ja veroineen 5200 euroa (n. 6900 USD). Vessapaperia joutuu sopimuksen mukaan ostamaan itse lisää. (?) 

Puitteet siis ovat kunnossa, joten ei kun haaveilemaan… Eilisen Hesarissa oli sopivasti ”Syö hyvin New Yorkissa” -juttu, samoin tuoreimmassa Mondossa oli vinkit sekä Brooklyniin, Harlemiin että Long Islandille. Ja toki muutama vanha suosikki pitää kokea: Spotted Pig -ravintolan sinihomejuustopurilaiset kelpaavat takuulla miehille, Sanctuary T -teehuonetta emme voi missata… Ja Alanmies haluaa tutustua Interpidin ihmeisiin. 

Paljonkohan kaupunki on ehtinyt muuttua? 

Onneksi mulla on nämä ihanat muistot:

Nyt on pakko lopettaa, tai en malta odottaa syksyyn. Onneksi on monta ihanaa reissua ennen sitä. Brügge huhuilee kalenterissa jo alle kolmen viikon kuluttua.