Heti herättyäni ja suklaakalenterin viimeisen suklaan syötyäni hipsin Lyyli-isomummun kukallisessa aamutakissa olohuoneeseen. Muistan vieläkin hämärän aamun, harmaan villamaton ja valkoisen Saloran tv:n. Joulukuusen kynttilät valaisivat huonetta, ja kuulin, kuinka äiti puuhasi keittiössä ja varmaankin paperoi viimeisiä lahjoja. Sieltä leijaili kinkun tuoksu. (Jouluihmisenä olen aina pitänyt kinkun tuoksusta, vaikka en syökään lihaa.) Avasin telkkarin ja laitoin satelliittivastaanottimen päälle. Suomessa näytettiin Joulupukin kuumaa linjaa. Selasin kanavia ja pysähdyin MTV:lle, josta tuli Whamin Last Christmas. Jäin tuijottamaan videota.
Mikäli et tapaa oleskella marras-joulukuuta irrallasi sivilisaatiosta, olet takuulla kuullut kappaleen. Biisin videolla Whamin pojat viettävät joulua kaveriporukalla vuoristossa. George Michael haikailee entisen heilansa perään, joka videon tarinassa viihtyy hänen bändikaverinsa Andrew Ridgeleyn kainalossa. Kymmenpäinen poppoo asuu valtavassa hirsimökissä vuoristossa, koristelee kuusta, leikkii lumisotaa, syö hyvin ja juo viiniä. Laskettelusuksien roudailu ympäriinsä vihjaa myös rinneaktiviteettien suuntaan.
Tuohon aikaan ajatus poikaystävästä, alppilomasta tai edes joulun viettämisestä jossain muualla kuin porukoilla tuntui tosi aikuiselta. Siksi siitä varmaan jäi alitajuntaan kipinä, että joskus täytyy tehdä jotakin samanlaista. Ja nyt – yli 20 vuotta myöhemmin – se vihdoin toteutuu.
Meillä on nimittäin aika paljon sinkkuja ja lapsettomia ystäviä, joille kymmenet joulut vanhempien nurkissa alkavat riittää. On siis aika kehittää uusia, omia perinteitä. Olemme aiheesta puhuneet ennenkin, mutta viime talvena tokaisimme miehen ja kaverimme Jyrkin kanssa glögimukien äärellä: ”Nyt vaan kerätään porukka kasaan ja lähdetään!” Laskeskelimme, että joulu Alpeilla ei tule juurikaan kalliimmaksi kuin joulu Lapissa, ehkä jopa päinvastoin. Siispä päätimme ottaa suunnan kohti Keski-Eurooppaa. Aloitimme rekrytoinnin, ja kun meitä keväällä oli kasassa seitsemän matkalaista, ryhdyimme pohtimaan kohdetta.
Monelle meistä tärkeintä on laskettelu, mutta mukana on myös ei-skimbailijoita. Siispä kohteessa olisi oltava muutakin tekemistä ja hyvät yhteydet päiväretkikohteisiin esim. junalla. Sveitsi oli kallis, ja Italia ei miellyttänyt Alanmiestä, joka tykkää saksalaistyyppisestä järjestelmällisyydestä. Mahdollisia vaihtoehtoja olivat mm. Itävallan Bad Gastein kylpylöineen sekä Ranskan Chamonix, joka on sentään kunnon kaupunki. Kun jälkimmäisestä löytyi sopivanoloisia mökkejä, varasimme lennot Geneveen, ja lopulta buukkasimme Airbnb:n kautta 12 hengen mökin. Syksyn mittaan olemme saaneet porukkaan vielä kolme lisäjäsentä, joten viikon hinta lentoineen ja majoituksineen alkaa olla alle 800 euron.
Nyt siis pääsen kokemaan sellaisen joulun, josta 14-vuotiaana haaveilin. Tosin kaverini Mikko – jonka seurassa olen viettänyt yhden joulun Tukholmassa – on tavannut laulaa Last Christmas -biisiä sanoilla ”Last Christmas I’m spending with you”, mikä kuulostaa hieman pahaenteiseltä. Ja toden totta, olemme matkan Facebook-ryhmässä jo saaneet kinaa aikaan siitä, vietetäänkö mökillä suomalaista vai ranskalaista joulua, eli pakataanko perunatuuvinki mukaan vai piisaako pelkkä paté ja punaviini. Eräs matkakumppani on jo alkanut pähkiä, saisimmeko jostain samanlaiset Jeepit kuin Whamin pojilla… Ja entäpä sitten hiihtomuoti? Jos Orvokki ostaa uuden ulkoluasun, pitäisikö sen olla kasarimallia ja -väriä?
Ehkä pitäisi. Luin juuri, että Last Christmas video on julkaistu vuonna 1984 eli tasan kolmekymmentä vuotta sitten. Mikäpä olisi sen hienompaa kuin leikkiä jouluna lumisotaa vuoristossa takatukka hulmuten, lumipalloja olkatoppauksiin tömäytellen ja palata sen jälkeen mökkiin nauttimaan pari hot shottia! Hahaa!
Näillä miettein kohti joulunodotusta,
Laura
P.S. Last Christmas -video on muuten kuvattu Sveitsin Saas-Feessä, jonka kehittymistä suosituksi rinnekeskukseksi Wham tuli avittaneeksi. Hiihtokeskus on äkännyt juhlavuodessa markkinaraon ja tarjoaa Last Christmas -teemapaketteja. Jos siis oikeasti haluat talsia George Michaelin moonbootsien jalanjälkiä, niin kaiva vanhat Dynastarit varastosta ja buukkaa reissu Sveitsiin… 😉
Hah, tää on niin paras idea! Mielenkiinnolla jään odottamaan matkareportaaseja.
Me ollaan oltu kolme edellistä joulua muilla mailla ja tänä vuonna koti vei pisimmän korren. Olen myös ilmoittanut sukulaisille, että olemme lähemmäs nelikymppisiä ja oikeutettuja omaan jouluun. Meille saa tulla, mutta meidän ei tarvitse taas suhata pitkin maita ja mantuja. Tuntuu tällä hetkellä erittäin hyvältä idealta, mutta ehkä jo tapanina haeskelen niitä mökkejä Sveitsistä seuraavaa joulua varten 😀 -Milla
Kiitos kommentista Milla! Jep, me oltiin toissa joulu Indonesiassa, Singaporessa ja Vietnamissa. Erilaista, mutta samalla joulu meni vähän ohi. Ja lumi kuitenkin kuuluu jouluun… Koitetaan siis tätä! Toivottavasti siellä on lunta. Ja ehkä mä sit luen vuoden päästä pingviinimatkalaisista Saas-Feessä! 😉
Kuulostaa ihan mahtavalta, ja nuo ajat kun MTV:ltä vielä tuli lähinnä musiikkivideoita on itselläkin muistissa!! Me ollaan taas ihan innolla tulossa vanhempieni hoiviin Suomeen jouluksi, jo ihan pelkän saunan takiakin voisin viettää kaikki juhlapyhät kotimaassa 😉
Kiitos kommentista Satu – ja oh, sauna! Sitä tulee varmasti ikävä. Onneksi siellä mökillä on iso "hot tub", ehkä lievittää hiukan. 🙂 Toivotaan, että Suomeen tulee valkoinen joulu. Ihanaa joulunodotusta!