“Eivätkö nuo maailmannäyttelyt ole vähän menneen maailman juttuja”, sanoi eräs Business Finlandissa vaikuttavista henkilöistä minulle viime syksynä, kun kerroin, että olen järjestämässä teknologia-alan teemapäivää Osaka World Expoon kesällä 2025.
Tämä kommentti jäi mietityttämään, vaikka tottakai torjuin sen pontevasti. Ja ihmettelin mielessäni, miten järjestävän tahon edustaja kritisoi tapahtumaa. Business Finland vastaa Suomen osallistumisesta. Toisin kuin viimeksi Dubain maailmannäyttelyssä, tällä kertaa Suomi osallistuu yhdessä muiden pohjoismaiden kanssa. Käytännössä tämä tarkoittaa Pohjoismaista paviljonkia, ei Suomi-paviljonkia. Taustalla ovat ymmärtääkseni budjettisyyt. Maailmannäyttelyn järjestäminen ei ole halpaa lystiä, ja tietenkin sopii kysyä, onko nykyään mitään järkeä lennättää maiden edustajia ja vieraita Japaniin kokoontumaan expoa varten tiheästi rakennettuun kylään, jossa on esillä 165 maata ympäri maailmaa.
Varmasti sata vuotta sitten pääsy maailman ihmeiden äärelle oli jotain ainutlaatuista. Mutta eikö nykyään voisi säästää luontoa ja rahaa? Mikä ihme maailmannäyttelyssä on niin erityistä?
Lähdetäänpä siis Osakaan katsomaan!
Osaka World Expo – maailman suurin live-tapahtuma
Osakan maailmannäyttely on auki huhtikuusta lokakuuhun 2025. Yumeshiman saarelle Osakan keskustan ulkopuolelle on rakennettu 165 edustajamaan paviljongit, ja sinne kiidättää tuliterä metrolinja Osakan keskustasta. Kun näyttely on ohi, kaikki paviljongit kierrätetään rakennusmateriaaleiksi, ja paikalle rakennetaan kasino. Kasinon vuoksi Yumeshimaan on rakennettu metro, ei maailmannäyttelyn.
Maailmannäyttely on nimensä mukaisesti maailman suurin livetapahtuma. Tavallinen kansa pääsee noin kolmenkympin hintaisella pääsylipulla alueelle. Expon sijainti saarella on hieno. Aluetta rajaa parin kilometerin mittainen puinen, ympyränmuotoinen rakennelma. Rakennelman ylimmällä tasolla on kävelykansi, jota pitkin kulkemalla saa hyvän käsityksen koko Exposta.
Osaka Expon parhaat palat
Matkailijoita houkutellaan käymään mahdollisimman monessa paviljongissa keräämällä leimoja. Toki moneen paviljonkiin joutuu jonottamaan helposti kymmenestä kolmeenkymmeneen minuuttiin. Onneksi myös ulkotiloissa on näkemistä – erilaisia taideinstallaatioita, musiikkia ja Osakanlahdella monta kertaa päivässä toistuva vesishow, joka pääsee oikeuksiinsa, kun ilta pimenee.
Japanin paviljonki: Nikken Sekkein ja Oki Saton suunnittelema isäntämaan paviljonki korostaa elämän kiertokulkua ja kestävyyttä, hyödyntäen biokaasujärjestelmää ja uudelleenkäytettäviä materiaaleja.
null²: Media-artisti Yoichi Ochiahin tuottama ”null²” on yksi kahdeksasta signature-paviljongista, joka yhdistää digitaalisuuden ja luonnon interaktiivisessa näyttelyssä.
Women’s Pavilion by Cartier: Yuko Nagayaman suunnittelema paviljonki keskittyy sukupuolten tasa-arvoon ja esittelee immersiivisiä näyttelyitä, jotka on kuratoinut Es Devlin.
Italia: Mario Cucinella Architects -toimiston suunnittelema paviljonki esittelee italialaista taidetta ja käsityötaitoa, mukaan lukien Caravaggion teoksia. Täällä on myös Eataly-ravintola.
Singapore: Luontoa ja teknologiaa on monessa paviljongissa, niin myös täällä. Singapore tarjoaa kävijöille mahdollisuuden kirjoittaa tai piirtää unelmiaan ja lähettää ne digitaalisesti taivaalle.
Itse kävin Punaisen Ristin paviljongissa katsomassa koskettavan lyhytelokuvan organisaation toiminnasta, ja tietenkin Pohjoismaiden paviljongissa, jonka kattoterassin ravintola on henkilökunnan mukaan yksi koko Expon suosituimmista. Ei ihme – listalla todellakin on herkkupaloja Pohjolasta, kuten erittäin rapeita karjalanpiirakoita munavoilla sekä skagenröraa ja leivonnaisia. Alakerran valokuviin perustuva näyttely ei tarjoa mitään uutta suomalaisille, mutta varmasti viehättää pohjoismaisesta eksotiikasta kiinnostuneita japanilaisia, joita valtaosa kävijöistä on.
Japanilaisille kävijöille, joita kuuden kuukauden aikana on miljoonia, tapahtuma antaa varmasti paljon. Tämähän on kuin viimeisen päälle huolella ja isolla panostuksella toteutettu maailma kylässä -festivaali. Jokainen maa saa myös oman nimikkopäivänsä. Suomen päivää vietettiin kesäkuussa, ja se oli valtavan suosittu. Japanilaiselle tutulleni jäi mieleen sekä presidentti Alex Stubb että “se vihreä hauska laulaja”, siis Käärijä. Muumit ja Joulupukki ovat tietenkin jo käsitteitä Japanissakin. On jotenkin ihmeellistä, miten paljon Suomea rakastetaan.
Nordic Metaverse Day ja japanilainen yleisöryntäys
Tapahtumajärjestäjän näkökulmasta olen myös iloinen, että saatoimme osoittaa epäilykset Expon tarpeellisuudesta turhiksi. Meillä oli yhdeksän suomalaista yritystä kumppaneina, ja kaikki saivat rahoilleen vastinetta: uusia kontakteja sekä loistavaa brändäystä osana Osaka World Expoa. Tulijoita olisi ollut enemmän kuin mitä Nordic Pavilioniin mahtui.
Sain myös henkilökohtaisen kutsun expon ulkopuolella olevaan myös Kawasaki Heavy Industriesin Future Cityyn. Harmitti, ettei aikaa olisi ollut. Olisi heppatyttönä halunnut nähdä Corleon, joka hevosta muistuttava nelikävelijärobotti. Yhtiön hallituksen puheenjohtaja kertoi, että kehitystiimi oli ollut jumissa nelijalkaisen robotin kanssa ja antanut sen sitten moottoripyöräosastolle ideointia varten. Lopputuloksena on mieletön motskarin ja hevosen sekoitus – joka tosin ei tule tuotantoon vielä vuosikymmeniin…
Kun olimme koko päivän pitäneet seminaaria virtuaaliteknologioista, teollisuudesta ja älykaupungeista, päätimme koko jutun Joulupukki-videoon, joka sai kaikki nauramaan, sekä ihanaan auringonlaskuun Nordic Paviljongin terassilla. Siinä illan hämyssä, katsoessani innokkaasti seurustelevia seminaarivieraita, palasin taas vanhaan totuuteen: ihan sama mihin saakka virtuaalitekonologia edistyy, oikeita ihmisten välisiä kohtaamisia ei päivitä mikään. Ja siitä maailmannäyttelyssäkin on lopulta kyse.
UPDATE: Vuoden 2025 lopussa sain palautteen Expon järjestäjiltä. Meidän päivä oli avannut monia ovia – muun muassa kutsuja Kawasakia tapaamaan, ja hienoa palautetta oli tullut jälkikäteen myös muilta isoilta yrityksiltä. Puheet siitä, ettäkö Expo olisi jotenkin vanhentunut konsepti, voi jättää omaan arvoonsa.
Jos olet Japanissa kesäkaudella, kannattaa harkita tutustumista. Juna Tokiosta Osakaan on noin kaksi tuntia ja Kiotosta noi puoli tuntia. Ja sen lisäksi Osaka on hauska kaupunki! Rento ja eläväinen, mutta ei niin iso kuin Tokio. Hotellisuositus: The Flag Shinshaibashi https://en.hoteltheflag.jp/
Erittäin hyvä hinta-laatusuhde keskellä trendikkään Shinshaibashin kapeiden katujen kuhinaa.
Maailmannäyttely olisi ilman muuta joskus todella kiinnostavaa kokea. Saa nähdä, tuleeko siihen joskus tilaisuus. Tämäkin kuulosti todella kiinnostavalta ja itse pidän Japanista todella paljon – eikä Osakakaan hullumpi kaupunki ole.