Nyt kun perinnesuomalaisuus on muotia, on pakko kirjoittaa ihan suomen kielellä muutamasta Ameriikan omituisuudesta.
Inspiraatio lähti edessämme rullaavasta ostos-tv:stä ja sen hengarikaupasta, jonne ”Darian” soitti juuri testimoniaalin aiheesta kuinka loistavia hengarisetit ovat bisnesmiehelle.
- Telkkarissa myydään sukujalokiviä (aloita keräys jo tänään!) ja hengareita. Kuulemma miehetkin tykkää. Ihan paras äitienpäivälahja. Joe Mangano huggable hangers! Hengarisetti!
- Vessapaperi on ihan sikaohutta. Täällä olisi suomalaisilla paperitehtailla mahdollisuus. Missä on tissue-business?!
- Kolikot! Mistä ihmeestä meidän pitäisi tietää, mikä on ”dime”? Ja kun ei sitä edes näe lukea siitä rahasta, kun teksti on puolen millin kokoista jonkun äijänpään alla. Euroissa sentään on kunnon merkintä.
- Ihmiset ovat lenkkareissa koko ajan. Edes ravintolaan ei pukeuduta. Lenkkarit, sortsit ja pikeepaita käy näköjään mihin vain.
- Vaalee leipä! Patonki, toast, bageli, skonssi, vohveli, muffinssi… Hirmu vaikeaa vastustaa. Miksi niitä tursuaa joka puolelta? Kyllä on ruispalaa ikävä.
- ”Hello, how are you doing?” Mitä siihen nyt vastaa. Onko ”hello” liian tyly? Onko ”I’m doing fine thanks, how are you doing” liian pitkä? Ketä kiinnostaa? No ei tietenkään ketään, mutta mikä on soveliaan small talkin raja? Tämä on vaikeaa.
- Ja sama asia tippien kanssa. Pitääkö kaikille jättää aina 15 – 20 % jotta ei vaan mokaa?
- Kymmenet tv-kanavat. Mistä tietää, että on oikella kanavalla, kun kaikilta tulee koko ajan mainoksia? Ihan liikaa mainoskatkoja. ”Perkule”, sanoo Kuusaan paavi.
Nyt palaan takaisin hengarikanavan ihmeelliseen maailmaan. Kaksi yhden hinnalla!
Huh.
Dime on 25-senttinen, en tosin mene tästä valalle. Mä vastaan siihen tervehdykseen yleensä vain "Hi, how are you doing" tjsp. Ootko muuten huomannut, että ostoskanavalla mainoksillakin on mainoskatkoja? Ja tippaus on mustakin tosi hankalaa, kyselin just meidän Amerikan vahvistukselta sitä ja kyllä se 20 prossaa on tosiaan parasta jättää, ettei ole ihan junttipihi. Mua ärsyttää oletettu tippaus. Jätän aina mielelläni tippiä, jos palvelu ja ruoka on ollut hyvää, mutta pakkotippaus sucks. Mutta maassa maan tavalla, tai jotain… Ihanalta kuulostaa silti teidän reissu, kivaa kun ehdit päivittää niin usein!
Eikun ei se dime tietenkään ole 25 senttinen kun se on quarter. Menin itsekin sekaisin ja perun puheeni.
Jos haluat olla pure jenkki, niin vastaa "I'm great! How are you?". Ja tohon päälle vielä kunnon smile!
Valkoiset lenkkarit/tennarit on the juttu. Yleensä ne on vielä linttaan astutut, koska niiden päällä on hieman overloadia, voisi jopa sanoa iso jytky.
Ostoskanavilla aikoinaan pyörinyt Table mate -mainos oli ihan kuningas. Kätevän pöydän ansiosta ei tarvinnut edes pers… nostaa, vaan syöminen sohvan pohjalla onnistui vallan mainiosti.
Ja vielä yks juttu, siellä olis tilaa ei ainoastaan tissue-businekselle, vaan myös muovikassitoimittajalle: ruokakaupoista saatavat kassit on niin ohuita, että 2 päällekkäin on minimi.
Enjoy! 🙂
Hahaa, mä luulen että pari viikkoa on liian lyhyt aika ja mun hymy ei ole tarpeeksi valkaistu, jotta ehtisin muuttua pesunkestäväksi jenkiksi.
Eilen ihmettelin tuota dime/quarter-juttua eräälle kaupuanmyyjälle, ja hän puolestaan moitti euroja liian vaikeiksi. "Kun sitä odottaisi Italiassa saavansa pikkurahat seteleinä (vrt.one dollar) ja sitten tuleekin niitä kamalia kolikoita!"
Että ihmetyksiä rapakon molemmin puolin.
Mun kummastuksen aihe on aina ollut se miksi vessanpontoissa pitaa olla niin tolkuton maara vetta? Vahempikin riittaisi (tai riittaa ainakin Euroopassa) mutta kai siella on sitten kaikki niin paljon suurempaa ja Amerikkalaisten megajytkyjen huuhtomiseen tarvitaan gallonakaupalla vetta. ; )
Vessanpytyt ja niiden huuhtelu todellakin vaikuttaa olevan Ruotsin-laivan tehokkuustasolla. Varmaankin joku hygieniajuttu. Ja kiintoisa se kolo siinä edessä. (Tosin Ruotsissa, jossa baareissakin on unisex-vessat, sellaisen olemassaoli helpottaisi monesti…)