Pidin lupaukseni kesän lähimatkailusta: tähän mennessä lähisaarista plakkarissa ovat jo Isosaari, Vallisaari, Iso Vasikkasaari ja Pihlajasaari. Erityisen kiinnostavia olivat reissut uusiin kohteisiin, eli viime vuonna turisteille auenneeseen Vallisaareen sekä tänä kesänä avattuun Isosaareen. Jos aikaa on vain yksi päivä ja jompi kumpi pitää valita, kumpaan menet? Lue tästä plussat ja miinukset päätöksenteon tueksi.

Isosaari: inttimuistoja ja lohisoppaa

Isosaarelle lähdin seuralaisen kanssa, joka on käynyt saarella armeijan alokaskoulutuksen 1990-luvulla. Vierailijoiden joukossa oli muitakin, joille saari oli tuttu inttiajoilta. Oli jotenkin söpöä, kun 70-luvulla ja 90-luvulla armeijansa käyneet miehet seisovat kanttiinin edessä ja keskustelevat, kuinka pitkiä männyt milläkin vuosikymmenellä ovat olleet.

Matka Kauppatorilta saarelle kesti 45 minuuttia, josta viimeinen vartti taitettiin avomerellä. Puulaivan natinassa oli jo ihan merenkäynnin tuntua. Viihdyimme saaressa kolmisen tuntia, joista tosin viimeinen kului upseerikerhon terassilla.

Isosaaren plussat ja miinukset

+ Saarella on rauhallista ja kävelyreiteillä saa olla myös yksin
+ Rannikkotykkejä ja muuta sotakalustusta riittää niistä kiinnostuneille
+ Saaressa on sauna ja pari hiekkarantaa (kansikuva) sekä venesatama
+ Vesi on kirkkaampaa kuin lähellä mannerta
+ Upseerikerho on sympaattinen pieni ravintola, jolla on kiva terassi
+ Lohikeitto maksoi vain 12 euroa (esim. Ison Vasikkasaaren Gula Villanissa 16,50 e) ja oli tosi hyvää
+ Golfareita kiinnostanee, että saarella on Suomen vaativin par 3 -kenttä

– Jos armeijatouhut eivät innosta, saarella on melko vähän nähtävää, tavallista metsää ja niittyä lähinnä
– Isosaarella ei ole samanlaista historiafiilistä kuin Suomenlinnassa tai Vallisaaressa
– Upseerikerhon ravintolassa on melko suppea ruokalista eikä lainkaan pöytiintarjoilua. Tiskille sai jonottaa hyvän tovin.

Kohokohta: Korkkasimme cavan kalliolla rannikkotykin vieressä (ja pian sen jälkeen tuli vierailtua myös tykin sisäänkäyntitunnelissa, kun sadekuuro iski).

Lue lisää Isosaaresta.

Vallisaari: historiaa Suomenlinnaa vastapäätä

Vallisaaressa kävimme aurinkoisena päivänä Noora K:n, hänen alle 1-vuotiaan tyttönsä Baby K:n sekä Miss Mbmj:n kanssa. Lähdimme matkaan Vispilä-siipiratasaluksella Hakaniemen torilta, ja laiva koukkasi myös Suomenlinnan kautta. No, Vallisaarihan on Suomenlinnan vieressä, se Kustaanmiekan vastapuoli. Matka kesti silti vain n. 35 minuuttia.

Vallisaaren plussat ja miinukset

+ Vallisaaressa on upea luonto ja kivoja polkuja.
+ Saaressa on monta kahvilaa/ravintolaa, mistä valita. Epic Foods myy myös piknik-eväitä, ja satamakahvilan kupeessa sai herkullisen näköisiä grillihodareita. Tarjolla on siis kaikkea muuta kuin vakuumiin pakattuja sämpylöitä.
+ Historiallisista rakennelmista upein on Aleksanterin patteri, josta on hienot näkymät yli Suomenlinnan (kuvassa) ja pitkälle kohti Tallinnaa.
+ Jos jaksaa kävellä Kuninkaansaarelle, pääsee kivoille rantakallioille ja voi jopa pulahtaa uimaan.

– Nurmikoilla ei kannata istua punkkivaaran takia
– Saaressa sijaitsevassa lammessa ei saa uida, koska pohja on romun peitossa. (Mutta kuinka kiva siitä tuleekaan, kun romut putsataan. Kuvassa yllä oleva lampi on eri, sen lähelle ei päässyt vielä lainkaan.)
– Kauniina kesäpäivänä porukkaa riittää. Poluilla ja kahviloissa voi olla ruuhkaa.
– Puolet saaresta on luonnonsuojelualuetta, joten osa kävelypolkua on vähän tylsä: se vain kulkee saaren halki metsätietä. Lopussa huomasimme, että alueelle olisi päässyt opastetulla Fat bike -kierroksella. Se täytyy kokea ensi kerralla.

Kohokohta: Mansikat ja skumppa (taas!) Kuninkaansaaren rantakalliolla auringonpaisteessa.
Lue lisää Vallisaaresta.

Vallisaari vai Isosaari?

Molemmat olivat kivoja paikkoja, tosin Vallisaaressa keli oli parempi, niin siitä jäi aurinkoisempi fiilis. Samanlaisena päivänä olisi ollut hienoa kokeilla Isosaaren hiekkarantaa. Lähtisin Isosaareen uimaan kirkkaampaan meriveteen ja kokemaan inttinostalgiaa. Vallisaareen menisin puolestaan päiväretkelle nauttimaan herkuista ja historiasta.

Vallisaaressa oli lakanataidetta.
Kansikuva ja kärrynpyöräkuva by J. Pullola.