En löytänyt matkamessuilta niitä kohteita, jotka eniten kiinnostivat: Vietnamia, Gruusiaa tai New Yorkin parhaita ravintoloita. Kiinnostavin anti matkakohteiden sijaan olikin teknologinen kehitys: lisätty todellisuus (AR)  ja virtuaalitodellisuus (VR). Nyt se oli ensi kertaa isosti esillä: Finnairin virtuaalimatkustamo, Messukeskuksen oma lisätty todellisuus ja Virtual Travellerin 360-videot.

Miten virtuaalitodellisuus muuttaa matkailua?
Ei paljon mitenkään juuri nyt.
Mutta hetken päästä niin isosti, että emme edes tajua sitä vielä.

Virtual Traveller
Virtual Travellerin keulakuva Jaajo Linnonmaa oli Matkamessuilla vähintään yhtä suosittu kuin sovelluksensa.

Vajaa vuosi sitten sain ensikosketuksen virtuaalimaailmaan vierailulla Mount Everest -simulaattorissa. Kokemus herätti paljon ajatuksia siitä, miten tulevaisuudessa kaikki maailmankolkat avautuvat kaikille, joilla on mahdollisuus virtuaalitodellisuusteknologian käyttämiseen. Sen jälkeen minulla on ollut ilo työskennellä virtuaalitodellisuutta tekevän Zoan Oy -yhtiön kanssa, olla mukana Slushissa lanseeraamassa virtuaalista Helsingin kantakaupunkia ja siinä sivussa perehtyä muutenkin keinotodellisuuteen.

Matka 2017 -messujen virtuaalinen anti

Matka 2017 -messujen virtuaalielämykset, joihin ehdin tutustua, eivät olleet vuorenvalloituksen veroisia mutta mukavia avauksia virtuaalimaailmaan.

  • Messukeskuksen lisätty todellisuus toimi Immersalin appin kautta kännykässä ja padilla ja auttoi navigoimaan hallissa oikealle osastolle. Harmi, että messuihin liittyvää sisältöä oli ainoastaan Olympia-matkatoimistolla ja Qatar Airwaysilla (kansikuva). Onneksi sovelluksessa näki myös yleisen AR-elämyksen, jossa katossa uiskenteli valaita. Kuulemma lasten suursuosikki – ja helppo tapa törmäillä tungoksessa vastaantulijoihin naama ruudussa!
  • Finnairin VR-elämyksessä pääsi tutustumaan mallinnettuun A350-koneen business-luokkaan. Se toimi kuin kolmiulotteinen mainosvideo. Hupaisinta antia olivat vierailu viihdejärjestelmän kautta Apocalyptican keikalla sekä pistäytyminen koneen siivellä katsomassa pohjoisen taivasta.
  • Virtual Travellerin keulahahmona on telkkarista ja radiosta tuttu Jaajo Linnonmaa, ja hän kertoi, että heidän hieno missionsa on saattaa elämykset kaikkien ulottuville tuomalla kännykän ja virtuaalilasien yhdistelmään 360-videoita elämyksistä eri puolilla maailmaa. Testasin kanoottiretkeä ja brittiläistä futismatsia. Ihan mukavaa katseltavaa.
IMG_0122
Finnairin demopisteellä pääsi uuden A350:n business-luokkaan. Vain samppanja puuttui… Ja muut ihmiset!

Silti mikään näistä ei mullista vielä matkailua. Matkamessujen tiimoilta mulle tipahdelleista tiedotteista selvisi mm. että kolmasosa suomalaisista matkailee ruuan ja makuelämysten perässä, ja että tärkeimpiä asioita matkoilla ovat edelleen kohtaamiset vieraiden kulttuurien ja ihmisten kanssa. Jopa meille matkabloggareille – jotka sentään edustamme matkailun digipuolta – kollegoiden näkeminen livenä juurikin matkamessuilla ja oheistapahtumissa on korvaamattoman hauskaa.

Joten niin kauan, kun ihmettelee virtuaalilaseilla lentokoneen tyhjää bisnesluokkaa tai on olevinaan kanoottiretkellä, jossa ei ole vettä, metsän tuoksua tai mahdollisuutta keskustella muiden kanssa, parhainkin VR-maailma on vain aidon elämyksen halju kopio.

Koska virtuaalitodellisuus muuttaa matkailun?

Kaikki muuttuu, kun virtuaalitodellisuus on muutakin kuin olemassa olevien asioiden esittämistä kolmiulotteisena mallina. Ennustan, että lähitulevaisuudessa näemme mm. seuraavaa:

Virtuaalisuudessa voi ja kannattaa matkustaa ajassa. Esimerkiksi virtuaali-Helsingissä on ihan kiva pyöriä Senaatintorilla, mutta mielenkiintoiseksi homma muuttuu, kun siirrytään Senaatintorille vuonna 1830, jolloin Suurkirkon paikalla oli vain pari torppaa ja vieressä nyt jo kadonnut Hedvig Eleonoran pieni kirkko. Historian oppitunti herää eloon. Tai miksi mennä VR-laitteilla katsomaan Tutankhamonin hautaa, kun voit siirtyä osallistumaan pyramidin rakennustöihin ja tavata itse Tutankhamonin? Jos historia tympii, singahdat silmänräpäyksessä 2050-luvun New Yorkiin.

Senaatintori 1830

Virtuaalitodellisuus tekee mahdolliseksi mahdottomien asioiden tekemisen. Finnairin koneen siivellä seisominen antoi jo tästä viitteitä. Seuraavaksi ehkä koulutan delfiineitä hyppimään Tyynellämerellä tai sukellan laavaa syöksevään tulivuoren kraateriin. Viime viikolla kaahailin Zoanin studiolla virtuaaliautolla Stockmannin edustalla täysin liikennesääntöjä uhmaten. Ja olihan se Mount Everestillä kiipeily kokemus, jota lähemmäksi oikeaa en varmasti elinaikanani pääse.

Tärkeimpänä: ihmisten kohtaaminen muuttuu. Ei olla kaukana siitä, että voit tavata kaverisi virtuaalitodellisuudessa, sillä multiplayer-toimintoja kehitetään maailmalla täyttä häkää. Mitäpä jos sopisimme viinihetken Eiffel-tornin juurelle? Siinä kohtaa, kun voimme nähdä toisemme kolmiulotteisina ja ”elävinä” vaikka olisimme maailman vastakkaisilla puolilla, kokemus alkaa olla tosi lähellä oikeaa. No, ruuan virtualisoitumiseen saattaa vielä mennä aikaa, mutta jos molemmat juomme oikeasti viiniä tahoillamme, mutta tuntuu kuin olisimme keskellä Pariisin sykettä.

Siinä vaiheessa virtuaalitodellisuus alkaa olla jo kukkaro- ja ympäristöystävällinen vaihtoehto lentolippujen ostamiselle.

Mitä mieltä sinä olet? Oletko jo testannut virtuaalitodellisuutta vai kiinnostaako edes?